perjantai 3. elokuuta 2012

Viinaa vai filosofiaa?

Joka ikinen vuosi on sama dilemma:
Onko bileitä liikaa vai liian vähän?

Ne ihmiset, jotka ovat sitä mieltä että bileitä on liikaa, ja pitäisi keskittyä olennaisempiin asioihin kuten filosofisiin keskusteluihin ja asialliseen toimintaan kuten gourmetpäivällisten yhteiskokkaukseen, voivat puolestani siirtyä katsomaan vaikka Arto Nybergiä ja Strömsötä.

Asiahan on niin, että Big Brother on täydellisesti mediaseksikkyyden orja. Se mikä on skandaalinomaista tai edes melkein, on sellaista jota halutaan katsoa. Se tunne, kun hävettää asukkaan puolesta kun tämä on kännissä asettanut kynttilän ahteriinsa tai kertonut julkisesti olevansa niin ovela että on varastanut vanhempiensa omaisuutta, on sitä mitä halutaan katsoa.
BB:tä ei katsota sen vuoksi että halutaan aidosti nähdä ryhmäytymisen tai eristäytyneisyyden vaikutuksia, ei enää. Ehkä toisen tai kolmannen kauden jälkeen kyse on ollut puhtaasti uteliaisuudesta ja toisten kustannuksella mässäilystä.
Syksyn ajan saa luvan kanssa vertailla itseään mitä erilaisempiin ihmisiin. "Ai, tuokin on pettänyt siippaansa!", "Onpas tuo karvainen", "Onpa kivat kikit, miksi minulla ei ole?", "Tuokin raharikas tuolla, mulle se päävoitto kuuluisi.." jne..

Humalassa tai krapulassa ne parhaat mokaukset, möläytykset ja riidat tulee. Niitä suurin osa katsojista haluavat nähdä.

Siis viinaa, ei filosofiaa!